Otsikko on perhanan nerokas yhdistelmä sanoista Pen(growth) ja kasvun vastakohta.
Muutama sana hautaan matkalla olevasta kanadalaisesta trusti-mallista lähinnä yhden yhtiön näkökulmasta.
Kanadalaisien exploration & production income trustien tarkoitus oli olla enemmän tuota jälkimmäistä eli tuotantoa. Ideana oli korporaatio tyyppi(sanan korporaatio käyttäminen tässä yhteydessä on muodollisesti väärin koska varsinaiset trustit ovat korporoimattomia siis niillä ei varsinaista itsenäistä oikeudellista identiteettiä tai ruumista, vaikkakin niiden toiminnot hoituvat "tytäryhtiöiden" kautta) joka hankkisi ostamalla vähäriskisiä legacy asset-tyylisiä matalan riskin öljy ja kaasuresursseja, tuottaisi nuo resurssit maasta markkinoille ja jakaisi suurimman osan tuottamastaan kassavirrasta omistajilleen ilman verottajan välikähmintään.
Income trustien merkittävin ero verrattuna royalty trusteihin on/oli siinä että ne eivät ole sidottu yhden yksittäisen öljykentän elinkaareen vaan ne pystyvät hankkimaan uusia kenttiä ja uutta kehittämätöntä maata ja tuolla tavalla pidentämään elinikäänsä.
Pengrowth

PenG teki vuonna 2006 1.5 miljardin edestä asset-ost0ja(
miljardi ja
puolikas) ja lisäksi fuusioitui Esprit-trustin kanssa. Ostojen johdosta yhtiön tuotanto nousi vuonna 2007 korkeimmilleen tähän päivään mennessä saavuttaen 87 000 boe:ta per päivä. Noista huolimatta nettoreservit per omistusyksikkö (unit)laskivat vuonna 2006 ja 2007 (kuten olivat tehneet kahtena edellisenäkin vuonna). Transaktiot kasvattivat siis yhtiön kokoa mutta omistajat eivät niistä hyötyneet. Vuoden 2008 puoleenväliin asti öljyn ja kaasun markkinahinnat nousivat ja siten kompensoivat arvon osalta määrältään kutistuvia osakekohtaisia reservejä.
Mitä pidemmälle kehitettyä tavaraa ostaa sitä suurempi hinta, sitä vähemmän upside-potentiaalia reserveissä, sitä pienempi recycle ratio ja tietysti geologinen riski.
Mitä kypsempää tavaraa ostaa sitä tärkeämmäksi käy tuotannon, kuljetuksen ja hallinnonkulujen rooli. PenG:n tuotanto ja kuljetuskustannukset per boe olivat trustien joukossa Q3/09 toiseksi kalleimmat Penn Westin jälkeen.

Tuotannon ja markkina-arvon kasvua tuottamatta arvoa yksittäiselle omistajalle. Tuollaisesta kasvusta hyötyy vain yhtiön johto, kun se voi vaatia suurempaa palkkaa suuremman tuotannon myötä. En ole tarkistanut PenG:n johdon palkitsemisen kehitystä, mutta oletan että se on kasvanut tuotannon ja ostojen mukana.
Crescent Pointin viimeisen parin vuoden menestyksen takana on paljolti Bakken. Se on tarjonnut skaalaa kohtuullisen matalilla kustannuksilla. Ja nyt kun Shaunavon on yhtiön kontrollissa on öljyn osalta kannattavalle kasvulle tullut vastaan rajat, joiden ylittäminen tulee olemaan hyvin vaikeaa.
Jos johto aikoo ensi vuonna tapahtuvan Shelter Bay-fuusion jälkeen kasvattaa tuotantoa merkittävästi(>10% p.a.) tulee se todennäköisesti tapahtumaan osakkeenomistajille juurikaan arvoa luomatta.