Oilweekista:
But there are also some important differences between PetroBakken and Crescent Point, in particular, their view on waterflooding. PetroBakken expects between 20 and 25 per cent oil recovery in the Bakken and has said the formation is not amenable to waterflooding because of its low permeability. Crescent Point believes it is.
"The reason [PetroBakken doesn´t] think waterflood is prospective is because they haven´t done the work," Saxberg says. "We´ve had three years of waterflood pilot projects. Crescent Point has been the only company testing the waterflood potential in the Bakken since day one."
For Saxberg, waterflood is the big prize, providing the highest recovery and best economic scenario. Based on some of this preliminary work, he thinks waterflood could yield upwards of 33 per cent oil recovery in the Bakken. And while Crescent Point and PetroBakken currently use the same technology to drill and complete wells in the Bakken, these different ends are already dictating different means
PetroBakken:
Bakken 3.0
• More fracture stimulations per section improves production performance
• Most capital efficient method for increasing frac intensity is long bi-lateral horizontal wells
• Dramatic increase in the number of fracs per section of land for a minor increase in perwell
cost ($1.7 mm versus $2.3 mm)
Petrobakken on siis sitä mieltä että waterfloodit eivät Bakkenissa toimi ja optimaalisin tapa ryystää mehut maasta on paljon frakkeja ja pitkät lähekkäin olevat horisontaalit. Crescent Pointin Saxberg on sitä mieltä että waterfloodit tulevat toimimaan ja suuri frakkien määrä on turha, koska niillä on vaikutusta vain alkutuotanto volyymiin eikä lopulliseen talteenottooon. Encore Acquisition on USA:n puolella on samaa mieltä Crescent Pointin kanssa frakkien vaikutuksesta.
Kumpi on oikeassa? Aika näyttää. Waterfloodit eivät ole luonteeltaan sen suoraviivaisempia kuin frakitkaan, ja nekin vaativat reservoirin geologian huomioon ottavaa säätöä ja testausta.
7 comments:
No kumpikin näyttää toimivan ainakin tällä hetkellä. Ken tietää kumpi paremmin...
Waterfloodeilla olisi toimiessaan massiiviset vaikutukset: Talteenottoasteen nousu reilulla 10 prosenttiyksiköllä merkitsisi CPG:n reservien kasvua n.200 miljoonalla tynnyrillä, tämän hetken reservit n.200 miljoonaa. Frakkien määrän optimoinnin vaikutus jäänee pariin prosenttiyksikköön.
Eihän se vesi ilmaiseksi maan alle virtaa, mutta Bakkenin skaalassa kustannuksien voisi olettaa pysyvän kohtuuullisina.
Crescent Point on tähän asti ollut varsin hiljainen noista waterflood-pilottien tuloksista, mutta nyt jonkinlaista edistystä on ilmeisesti tapahtunut, koska Saxberg on asian ottanut esille(Oilweekin toimittaja tuskin on ottanut asiaa esille, kun CPG ei ole asiaa itse esillä pitänyt).
Itseltäni oli jäänyt huomaamatta että sekä Innovalla että Mission Oil & Gasilla oli Bakken waterflood-pilotti meneillään CPG:n ostaessa ne, Missionin projektista olin siis tietoinen, mutta en Innovan.
Kumpikin tekniikoista varmaan toimii kun kumpikin sitä toitottaa kokoajan. Tulevaisuus näyttää kumminkin, että kumpi halvemmin/paremmin. Mitä itse olet mieltä kumpi lyö leiville?
Waterfloodissa on siis kyse veden pumppaamisesta kenttään, jolloin öljy saadaan liikkeelle.
CPG ei ole todellakaan toitottanut Bakkenin watefloodeja missään vaiheessa, vaan niihin on viitattu viimeisen kolmen vuoden aikana(jolloin pilotti on ollut käynnissä) muutamassa presentaatiossa ja vuosikertomuksissa yhdellä tai kahdella lauseella todeten että CPG uskoo että talteenottoa Bakkenissa voidaan parantaa merkittävästi mm. waterfloodeilla.
Jos floodit toimivat kyse on todella mullistavasta tekniikasta joka merkitsee jopa miljardeja tuotettavia tynnyreitä lisää Saskatchewanissa, Pohjois-Dakotassa ja Montanassa.
Floodit ovat toimineet Lounais-Saskatchewanin Buffalo Coulee-kentällä, joka on Bakken-horisontissa, mutta geologia ei identtinen Kaakkois-Saskatchewanin Bakkenin kanssa.
Periaatteessa siis waterfloodin onnistuminen on erittäin hyvä asia kummallekkin firmalle ja muillekkin. PB vain ottaisi vähän takkiin omien kehitysjuttujensa ansiosta kun pitäisikin siirtyä wf:ään? Ei kai waterflood nyt sentään patentoitua tekniikkaa ole? :)
Waterfloodissa kyse lähinnä vaan sen toteutuksesta erilaisiin geologisiin kallio-ja maaperiin. Sinänsä vanha juttu joka tiedetty jo vuosikymmeniä. Käytettävät vesimäärät voi nousta aika huimiksi ja vaikutukset maaperässä voi tuottaa ongelmia.
Waterfloodin sovittaminen reservoiriin on vähän niin kuin sopan keitto: mausteiden(tässä tapauksessa suolat ja polymeerit) määrän ja lajin suhteen pitää olla tarkkana, ei saa laittaa liikaa eikä liian vähän.
WF:ä on käytetty muistaakseni yli 50 vuotta joten vanhimmat patentit ovat rauenneet aikoja sitten, mutta erikoistekniikoiden patentteja on voimassa.
Vettä on pakko käyttää paljon, pienillä vesi määrillä kun ei saa mitään aikaiseksi.
Post a Comment