Ocean Rig UDW:n osakkeet löytyvät Norjan OTC-listoilta ja laitoja näyttää löytyvän. OR:n markkina-arvo näyttäisi olevan tällä hetkellä $2.67 miljardia. Myös Prospector Offshoren osakkeet löytyvät tuolta. OTC-tavara on pääsääntöisesti hyvin epälikvidiä, mutta tuolla on ajoittain osakkeita, jotka nousevat päälistoille, jolloin kiinnostus yhtiötä kohtaan kasvaa ja samalla myös osakkeiden likvitetti ja usein myös arvostustaso. Mm. Seadrill ja Seawell aloittivat Oslon OTC:ssä.
Hintoja ja tiedotteita.
11 comments:
Seefferi puffailee nykyään kovasti GLNG:tä. Syynä on nousevat LNG-rahdit ja oletettu etumatka FSRU-bisneksessä. Onkos sinulla havaintoja kyseisestä puljusta.
Kumpaa noista? Eiköhän GLNG myy omistuksensa Energyssä ennemmin tai myöhemmin.
Golar LNG:tä vain. Miekkonen on luvannut kattavamman raportin joskus.
Oma 5 pennin ensivaikutelmani on että LNG-rahtien hinnat ovat yllättävän suhdanneherkät ja laskevassa trendissä. Mutta olisiko fsru:ssa tulevaisuutta ja onko yhtiöllä jokin pysyvä kilpailuetu sillä puolella.
Ei pelkästään FSRU:sta ihmeentekijäksi ole mutta LNG markkinathan näyttää kasvavan tulevina vuosina. Terminaaleja kyhätään ja suunnitellaan halvan kaasun ylitarjonta tilanteen purkamiseksi. LNG käyttö etenkin aasiassa on lisääntymässä voimakkaasti kaasun korvatessa hiiltä. Fredriksen heitti taannoin varsin positiivista kommenttia lng markkinoista ja Golar Energystä että kurssikin tuplaantu hetkessä.qp
http://energy-musings.com/node/255#1
Lukemisen arvoinen lng pläjäys ellei ole jo ehtinyt tulla tutuksi.qp
Kiitokset linkistä. lng kauppa on varmasti kasvussa ja rahtien hintatrendi on todennäköisesti kääntynyt. Ilmeisesti nuo rfsu:t tarjoavat stabiilia kassavirtaa pitkillä sopimuksilla. Eihän tuo kaiken kaikkiaan pahalta vaikuta.
Mä en seuraa kovin aktiivisesti Golaria, joten en ole läheskään tilanteen tasalla. Muutaman vuoden takaisesta BW Gas-seikkailusta jäi LNG-sektoriin assosioituneita traumoja, vaikka vaikka sijoituksen tappiollisuus johtui puhtaasti politiikasta eikä LNG-sektorin tai ko. yrityksen kehityksestä.
Mulla on ollut vaikeuksia hahmottaa yhtiön roolia ja panosta tuossa FSRU-arvoketjussa, kun teknologia ei ole omaa ja konvertion hoitaa ulkopuolinen taho. Schaefer sanoo konvertion kustannuksien olevan $85-125 miljoonaa ja luku on ilmeisesti Golarilta lähtöisin, mutta mitä tuo loppujen lopuksi kattaa ja miksi Golar Frostin konversion ja paikalleen asennuksen kustannukset ovat yli 400 miljoonaa:
"the contract with SAIPEM, of the value of Euro 390 million, relates to the conversion of the LNG carrier Golar Frost (acquired by OLT-O from Golar LNG under a Memorandum of Agreement dated 28/12/07 for USD 231 million) and covers all the necessary works to convert, install and commission the offshore installation"
http://www.golarlng.com/index.php?name=seksjon/Stock_Exchange_Releases/Press_Releases.html&pressrelease=1197175.html
230 miljoonaa dollario aluksesta ja yli 400 miljoonaa konversiosta, jolloin kokonaiskustannukset lähentelevät jo 650 miljoonaa eikä tuon kapasiteetti ole kuin 3.75 miljardia kuutiota vuodessa.
Jos yhtiön konversiosta kolmansille maksamat summat jäisivät tosiaan $85-125 miljoonaan ja projektissa voisi käyttää kolmekymppistä VLGC:tä, jonka hinta/arvo on $10-30 miljoonaa(?) ja FSRU:n operointi kustannukset olisivat 30,000-40,000 dollaria per päivä(tämä on vain arvaus kustannustasosta) niin nuo tähän mennessä sovitut projektit näyttävät hyvin kannattavilta.
Miksi Saipem ei ole ottanut suurempaa roolia bisneksessä? Heillä on teknologiaa(Moss Maritime on tytäryhtiö) ja heillä on kokemusta FPSOiden operoimisesta.
Kiitokset analyysistä. Schaeferilla on selvästi karannut mopo käsistä Golarin kanssa. Toisaalta hyvinhän tuo näyttää nousevan muiden mukana. Taidan pysyä silti erossa koska kompetenssi lng puolella on olematonta eikä tuo selvästikään ole ihan slam dunk.
Hei mä en tiedä enkä osaa juuri mitään. Schaeffer on ammattilainen.
Mä en itse vaan ymmärrä mikä tuossa on Golarin panos. SBM:llä, Bluewaterilla ja Saipemilla on kaikilla FSRU-tekniikkaa omasta takaa ja tuo operointi näyttäisi sopivan kaikkien näiden liiketoimintamalliin, joten hämmästyttää se miksi nämä eivät ole ottaneet markkinoita haltuun.
Ja noiden projektien hintaero on hämmentävä.
Golarille ja Bluewaterille vanhan tankkerin myynyt Hoegh LNG kirjoitti myyntitiedotteessa vuonna 2008 näin:
The Company will continue to pursue FSRU business opportunities as we have before, but from now on focusing on newbuildings and the conversion of modern LNG vessels, since we firmly believe that the window for using old tonnage has clearly been narrowed, given the large number of new more competitive vessels available in the current market.”
http://www.hoegh.com/lng/news/press_releases/article3479.ece
Schaefer tuottaa ammattimaista piensijoittajapornoa. Tämä sun blogi saa housut harvemmin kastumaan mutta hyvä niin.
Itse LNG:n rahtaus bisnes tulee kyllä todennäköisesti kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Kitimat etenee ja kiinalaisten Encana-sijoituksen takana on ilmeisesti halu viedä Kanadan kaasua kotiin. Kuten bulkki ja raakaöljy rahtausessa ongelma tässäkin on että pysyvien kilpailuetujen saavuttaminen on lähes mahdotonta ja kuljetus kapasiteetin kasvattaminen on keskipitkällä aikavälillä varsin helppoa.
GOLAR on näköjään ryhtynyt myös kauppiaaksi. Nostaa nähdäkseni aika rajusti yhtiön riskiprofiilia.
Post a Comment