Asia vierestä - oletko tutkaillut Euroopan "shale gas" näkymiä, ja ennen kaikkea sitä olisiko siellä hyviä sijoituskohteita? Itse olen silloin tällöin asiaa guuglaillut mutta yhtään lupaavaa osaketta ei ole tullut vastaan, vielä.
Jonkin verran on tullut tutkailtua ja muutama jossain määrin mielenkiintoinen yhtiö on tullut vastaan. Olen kerännyt yhtiöistä muisttinpanoja yhteen tiedostoon, mutta tuo näyttää olevan kateissa.
Liuske ja tiukassa kaasussa ja öljyssä suurin potentiaali on ilmeisesti Saksassa, Hollannissa ja Puolassa. CBM-potentiaalia on Italiassa, Saksassa, Puolassa ja Britanniassa. Nasdaq-listattu Toreador Resources yrittää tehdä analogia Ranskan Paris-basinin ja Bakkenin välille, tässä siis kyse liuskeessa olevasta öljystä. Ajatus on valtavan mielenkiintoinen, mutta varsin abstraktilla tasolla vielä ja yhtiön talous on hunningolla.
Pohjois-Amerikassa ja Australiassa tehdyt löydöt ja potentiaali jättävät Euroopan varjoonsa, joten tuskin kovin suuria panostuksia epätavanomaiseen täällä nähdään ihan lähivuosina. Ja Pohjanmereltä kaasua löytyy vielä kohtuullisesti(toisin kuin öljyä).
Pohjois-Amerikassa liuskekaasua tuntuu olevan vähän joka paikassa, joten tuntuisi että Euroopastakin pitäisi jotain löytyä. Eikös Pohjanmeren kaasuntuotannon pitäisi piikata ihan lähivuosina? Siltä pohjalta ajatellen tuntuisi että liuskekaasun poraaminen voisi olla kannattavampaa puuhaa tällä puolella lätäkköä, jos sitä jostain sattuisi löytymään. Muhoksen seudulla on aikoinaan koeporattu maakaasua savikivestä, voisikohan sen luokitella liuskekaasuesiintymäksi :)
Kyllä sitä todennäköisesti löytyy, mutta juuri nyt itse en näe drivereita merkittävien etsintä-projektien käynnistämiselle. Norjan kaasun tuotanto kasvanee tänä vuonna ja Pohjanmeren kaasuntuotanto ei tuskin supistuu peakin jälkeen samaa tahtia kuin nesteet, jos nykyistä kaasu-löytö tahtia käyttää indikaattorina. Kalusto lienee myös jonkinlainen kynnys, tarvitaan tehokkaampia poria horisontaali-kaivoihin ja frak-kalustoa. Pohjois-Amerikassa suurin osa öljyn ja kaasuntuotannosta on ollut maalla, joten kaluston puute ei aiheuttanut suurempaa kitkaa shale-buumin alkaessa. Euroopassa pois lukien Venäjä suurin osa tuotannosta on vedenalaista eikä erikoistunutta maakalustoa ole suuremmin tarvittu. Jos merkittäviä löytöjä täältä löytyy yksi suuri hyötyjä voi olla palveluyhtiö, joka tuo painepumppaus-roinansa tänne ensimmäisenä. Tienavaus Euroopan liuskeille ei liene siis halpaa ja useimmat juniorit ovat melko heikossa kunnossa nyt. joten se avaaja on todennäköisemmin joku super major, jonka tulokseen ja kurssiin euro-shalen vaikutus on olematon.
Amerikasta voisi nyt löytyä joutilasta kalustoa. Olen odotellut että jokin pieni-keskisuuri (eli sijoitusmielessä kiinnostava) kaasunporaaja ilmoittaisi Euroopan suunnitelmistaan, mutta vielä ei tosiaan ole yhtään tullut vastaan.
Loppukevennyksenä jotain muhoksen muodostelmasta: http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=741990 Tuon perusteella kaasun lähteenä ei toimikaan sedimenttikallio vaan jääkauden jälkeiset kerrostumat
5 comments:
Asia vierestä - oletko tutkaillut Euroopan "shale gas" näkymiä, ja ennen kaikkea sitä olisiko siellä hyviä sijoituskohteita? Itse olen silloin tällöin asiaa guuglaillut mutta yhtään lupaavaa osaketta ei ole tullut vastaan, vielä.
Jonkin verran on tullut tutkailtua ja muutama jossain määrin mielenkiintoinen yhtiö on tullut vastaan. Olen kerännyt yhtiöistä muisttinpanoja yhteen tiedostoon, mutta tuo näyttää olevan kateissa.
Liuske ja tiukassa kaasussa ja öljyssä suurin potentiaali on ilmeisesti Saksassa, Hollannissa ja Puolassa. CBM-potentiaalia on Italiassa, Saksassa, Puolassa ja Britanniassa. Nasdaq-listattu Toreador Resources yrittää tehdä analogia Ranskan Paris-basinin ja Bakkenin välille, tässä siis kyse liuskeessa olevasta öljystä. Ajatus on valtavan mielenkiintoinen, mutta varsin abstraktilla tasolla vielä ja yhtiön talous on hunningolla.
Pohjois-Amerikassa ja Australiassa tehdyt löydöt ja potentiaali jättävät Euroopan varjoonsa, joten tuskin kovin suuria panostuksia epätavanomaiseen täällä nähdään ihan lähivuosina. Ja Pohjanmereltä kaasua löytyy vielä kohtuullisesti(toisin kuin öljyä).
Pohjois-Amerikassa liuskekaasua tuntuu olevan vähän joka paikassa, joten tuntuisi että Euroopastakin pitäisi jotain löytyä. Eikös Pohjanmeren kaasuntuotannon pitäisi piikata ihan lähivuosina? Siltä pohjalta ajatellen tuntuisi että liuskekaasun poraaminen voisi olla kannattavampaa puuhaa tällä puolella lätäkköä, jos sitä jostain sattuisi löytymään.
Muhoksen seudulla on aikoinaan koeporattu maakaasua savikivestä, voisikohan sen luokitella liuskekaasuesiintymäksi :)
Kyllä sitä todennäköisesti löytyy, mutta juuri nyt itse en näe drivereita merkittävien etsintä-projektien käynnistämiselle. Norjan kaasun tuotanto kasvanee tänä vuonna ja Pohjanmeren kaasuntuotanto ei tuskin supistuu peakin jälkeen samaa tahtia kuin nesteet, jos nykyistä kaasu-löytö tahtia käyttää indikaattorina. Kalusto lienee myös jonkinlainen kynnys, tarvitaan tehokkaampia poria horisontaali-kaivoihin ja frak-kalustoa. Pohjois-Amerikassa suurin osa öljyn ja kaasuntuotannosta on ollut maalla, joten kaluston puute ei aiheuttanut suurempaa kitkaa shale-buumin alkaessa. Euroopassa pois lukien Venäjä suurin osa tuotannosta on vedenalaista eikä erikoistunutta maakalustoa ole suuremmin tarvittu. Jos merkittäviä löytöjä täältä löytyy yksi suuri hyötyjä voi olla palveluyhtiö, joka tuo painepumppaus-roinansa tänne ensimmäisenä. Tienavaus Euroopan liuskeille ei liene siis halpaa ja useimmat juniorit ovat melko heikossa kunnossa nyt. joten se avaaja on todennäköisemmin joku super major, jonka tulokseen ja kurssiin euro-shalen vaikutus on olematon.
Mitä mieltä?
Tuo Muhoksen kaasu oli minulle täysin uutta.
Amerikasta voisi nyt löytyä joutilasta kalustoa. Olen odotellut että jokin pieni-keskisuuri (eli sijoitusmielessä kiinnostava) kaasunporaaja ilmoittaisi Euroopan suunnitelmistaan, mutta vielä ei tosiaan ole yhtään tullut vastaan.
Loppukevennyksenä jotain muhoksen muodostelmasta: http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=741990
Tuon perusteella kaasun lähteenä ei toimikaan sedimenttikallio vaan jääkauden jälkeiset kerrostumat
Post a Comment