Kartat ovat antaneet viitaketta siitä että paineet Alberta Basinin etelä-osissa vaihtelevat merkittävästi alueellisesti. Onko tällä väliä? Jos tällä ei ole väliä miksi ihmeessä erot on merkitty yhtiöiden presentaatioissa ja pankkiiriiliikkeiden analyyseisssä käytettyihin karttoihin? Savolaisen järki sanoo että väliä on, mutta sehän on ilmeisesti kieroutunut tai käyristynyt tjs. Eivät tuollaiset koukerot ainakaan suuremmin kuvia kaunista.
Williston Basinin oikea Bakken on normaali tai alipaineinen Saskatchewanissa ja selvästi ylipaineistettu suuressa osassa Pohjois-Dakotaa ja Montanaa. Bakken-kaivojen IP:t Kanadassa ovat 150-300 tynnyriä per päivä ja USA:n Bakkenin ytimessä saman pituinen horisontaali samalla frakki-määrällä aloittaa tuotantonsa yli kolme kertaa suuremmalla tuotantoluvulla. Lukuja vääristää jonkin verran se että water cutit Kanadassa ovat suuria(30-70%) joten alkutuotantoluvut mitattuna kokonaisnestemäärillä, ei vain öljyllä, voivat olla yli 500 tynnyriä per päivä.
Jos esimerkiksi Argosyn mailla T10-R25:ssä on Big Valley-muodostelmassa sama määrä öljyä kuin Bowoodin mailla T6-R21:ssä ja muodostelman parametrin ovat painetta lukuunottamatta lähellä toisiaan niin yhtiöiden maille porattavan identtisen kaivon pitäisi aloittaa tuotantonsa selvästi suuremmalla öljyvoluumilla GSY:n mailla ja myös sen reservit ovat todennäköisesti huomattavasti suuremmat. Itse spekuloisin että GSY:n mailla IP30 voisi olla jopa 500-800 tynnyriä/päivä ja tuolla normaaliin paineen mailla IP jäänee 100-300 tynnyriin. Näin siis teoriassa sillä ehdottomalla edellytyksellä että öljyn määrä yhtiöiden mailla olisi samoilla seuduilla. Muodostelmissa oleva öljyn määrä vaihtelee kuitenkin mitä ilmeisimmin merkittävästi. GSY:n tammikuun presentaatiossa onnistuneen horisontaalin tuotantopotentiaaliksi arvioidaan 150 boe:ta, mutta tiedossa ei ole kuinka monta frakkia tuohon tulee/tuli.
Mielenkiintoista on että suurin osa piensijoittajista ei näytä kiinnittävän minkäänlaista huomiota tuohon muodostelman paineen vaikutuksiin, vaikka Saskatchewan-ND/MT-analogian valossa nuo vaikutukset voivat olla todella huomattavia ja siten erot eri yhtiöiden kontrolloimien maiden ja niiden tuottopotentiaalien välillä suuria.
Jos resurssi osoitttautuu kaupalliseksi mineraalioikeuksien omistuspohjalla tulee olemaan merkittävä vaikutus maan tuottoihin: Kruunun mailta riistetään todennäköisesti vähiten rojalteja. Freehold-mailla prosentit ovat käsittääkseni kiinteitä, mutta Albertan provinssin ottama osuus liikkuu öljyn hinnan ja kaivon tuottaman öljymäärän mukaan: mikä korkeampi markkina hinta sitä korkeampi rojaltiprosentti ja mikä vähemmän öljyä kaivo tuottaa päivässä/kuukaudessa sitä pienempi rojalti. 5 prosentin maksimi rojalti ensimmäisen 12 tuotantokuukauden ajalle tai 50,000 ensimmäiselle tynnyrille nopeuttaa kaivon takaisinmaksua huomattavasti.
Reilu vuosi sitten julkaistujen lehtijuttujen perusteella Rosetta on saattanut solmia mineraalioikeussopimuksensa(osan niistä(n.200,000 eekeriä)) varsin edullisin ehdoin muihin toimijoihin verrattuna.
Kartta
täältä.
Albertan Kruunun rojalteista tietoa
täältä.
