SDRL tilaa, tilaa ja siirtää(?)

SDRL-tiedotteita muutaman viikon ajalta:

SDRL- North Atlantic Drilling confirms the order of a new harsh environment semi-submersible drilling rig

Aluksen hinta($650 miljoonaa) on ylättävän edullinen, varsinkin kun vertaa Aker Drillingin muutaman vuoden takaisiin aluksiin.

SDRL - Seadrill orders a new tender rig

Tässä lienee osin kysymys kalustokannan uusimisesta, jolloin joku vanhemmista aluksista päätynee romuraudaksi pian.

John Fredriksen bommer i Brasil

Eli Brasilian tytäryhtiön IPO vähintäänkiin siirtyy heikon markkinatilanteen(kysynnän) vuoksi.

Barentsilaisessa reiässä kaasua ja öljyä

"Major new oil discovery in the Barents Sea"

"Well 7220/7-1, drilled by the drilling rig Aker Barents, has proved a 48 metre gas column and a 128 metre oil column.

Statoil estimates the volumes in Havis to be between 200 and 300 million barrels of recoverable oil equivalents (o.e.). The provisional, updated total volume estimate for the Skrugard and Havis discoveries in PL532 is in the region of 400-600 million barrels of recoverable oil equivalents"

Tuotanto ei kuitenkaan ole alkamassa pian(vaikka Statoil virittelee jo tarjouskilpaa kelluvasta tuotantoyksiköstä):
Vil pumpe olje fra storfunnene før 2020

Pora pyörimään naapurissakin
Enin operoimassa PL533-blokissa sijaitsevan Pulk-prospektin exploration-kaivon poraus alkaa Q2:lla. Pre-drill arvio prospektin koosta on n. 500 miljoonaa boeta(koostuu useammasta eri muodostelmasta/kerroksesta) ja arvioitu onnistumisprosentti 14-19%. Blokin omistusjakauma: Eni 40%, Lundin 20%, DetNor 20%, RWE 20%.



10.1.2012 Muoks: Lisäsin vallan mainion otsikon.

Skrugard selvästi suurempi kuin ensiarvio?

Skrugard kan inneholde 500 millioner fat olje

– Vi tror at oppfølgingspotensialet rundt Skrugard ligger på opp mot 500 millioner fat oljeekvivalenter. Da snakker vi Norne-størrelse på Skrugard, sier Statoils letesjef for Barentshavet, Knut Harald Nygård.

Ensimmäisessä tiedotteessa mainittiin toki mahdollisena kokona 500 miljoonaa boeta, mutta nyt on kyse ilmeisesti todennäköisyydestä.

LUPE:lla männöö Barentsin mallit uusiksi?

Itseltäni oli näköjään jäänyt lukematta(noh katselematta, enhän minä noista sanoista mitään ymmärrä) Lundinin helmikuinen pääomamarkkinapäivä presentaatio, jossa olikin käsitelty varsin kattavasti Barentsin geologiaa. Presentaatiossa silmiini pisti alla oleva sivu(s.39), jonka mukaan Trias -ja Jurakauden kivet olisivat suurelta osin epäkypsiä LUPEn PL533-blokissa. Tuon kartan kannalta kimuranttia on se että Statoilin ja ENIn Skrugard-löytö osuu selvästi tuonne epäkypsälle alueelle, joten sen ei siis pitäisi olla mahdollinen.

Lehdistötiedotteesta:

The Skrugard prospect has proven oil in the Bear Island fault zone, which is located further north in the Barents Sea than Hammerfest Basin, where the Snøhvit and Goliat fields lie. According to information from the Norwegian Petroleum Directorate, the purpose of the well was to prove petroleum in Middle and Lower Jurassic reservoir rocks, or the Stø and Normela formations. The well proved gas and oil in the Stø formation and oil in the Nordmela formation.

Joko en ole ymmärtänyt lukemaani, Statoil on pihalla eikä ole löytänyt mitään tai sitten Lupen mallissa on vikaa. Jos geolginen malli menee uusiksi olisi kiintoisaa tietää mitä se merkitsee PL533-blokin pohjoispuolella olevan erittäin suuri kokoiselta näyttävän Rautto-prospektin kohdalla.

Skrugaaaaaaaaaaaaaarrrrg*

Muutama linkki liittyen Barentsin meren geologiaan(kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan):

Barents Sea Geology, Petroleum Resources and Commercial Potential

PSTriassic Source Rocks of the Barents Sea and
Svalbard(2009)

NPD’s play models and undiscovered resources in the Barents Sea(powerpoint presentaatio)

Onnistumisprosentti Norjan Barentsilla on ollut yllättävän korkea, mutta aiemmin kiinnostusta aluetta kohtaan on vähentänyt ilmasto-olojen lisäksi Barenrentsin Basineiden geologian kompleksisuus ja mahdollisten kenttien todennäköinen kaasuisuus.
(*Skrugard)

20.04.2011 Lisäys
Tuo NPD:n presentaatio on vilkaisun arvoinen, vaikka ei olisi nimenomaisesti Barentsista kiinnostunutkaan, sillä siinä on esitetelty petrogeologian perusteita selkeästi.

SDRL/NADL:n kannalta kiintoisa kysymys on vaikuttaako Barentsin tuorein löytö porauskaluston kysyntään. Ilmeisesti löytö nostaa CoS-laskelmaan ja siten nostaa osuman todennäköisyyttä ja tämän voisi luonnollisesti odottaa vaikuttavan hieman alueen exploration-aktiivisuuteen. Suhteellisen korkea öljyn hinta on kuitenkin ehdoton edellytys Barentsin löytöjen kaupallisuudelle(kuinka paljon on suhteellisen korkea? $70?).